Eipä tarvitse juurikaan perustella blogini nimeä: "loin" tämän jo toukokuussa tai elokuussa, luultavastikai, hahmottelinpa jotain kuvauksen tynkääkin itsestäni, poistin sen jossain kohtaa, ja olen ahkeroinut laiskuuteni kanssa niin, ettei sanaakaan ole tullut kirjoitetuksi.
Nimi itsessään tuli suoraan alitajunnasta ponnistelematta, kuten laiskalle sopii. On oltava uskollinen valitsemalleen linjalle. Makasin puoliunessa, laiskahkosti heräillen, kun Laiskan Linna tuli juuri näin kirjoitettuna tajuntaani. Ja nimenomaan blogin nimenä - blogin, jota minulla ei ollut pienintäkään aikomusta luoda. Tai no, ehkä ihan pieni aikomus, aina silloin tällöin, lyhyenä hetkenä. Mutta ei tosissaan, koska jo koko ajatus tuntui Laiskalle aivan liian vaivalloiselta.
Koska olen rasittanut itseni tällä kirjoittamisella äärirajoilleni, lopetan tässä kohtaa tähän. Katsotaan, mitä tuleman pitää sitten, kun ja jos laiska mieleni ja kehoni jotain keksii tuottaa. Moi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti